Tavallista tallausta

 Lillan katseli kiinnostuneesti tallin suuntaan. "Miksi sieltä kuuluu kovaa moykettä, vaikka aamu on vasta varhainen??" Se tuumi varmasti.


 Sisarukset olivat menossa ratsastamaan hevosillaan maneesille. Elsa halusi ratsastaa omalla, kimolla ruunallaan, ja Luna ratsasti Lillanilla. Elsa oli tuskastellut myöhään edellisiltana siitä, kuinka tamma oli temppuillut lähes koko ajan. "Oliko vika minussa vai tammassa?" Elsa mietti.

Maneesilla sisarukset nousivat hevostensa selkään. Eccer haisteli omistajansa jalkaa ihmetellen, "Mitens sinä sinne eksyit?" Se näytti kysyvän.

 Alkukäyntien ajan Lillan käveli nätisti kuten aina, mutta ravissa ongelmat alkoivat heti...

Tamma hypähti pystyyn heti, kun Luna puristi vähänkään pohkeilla sen kylkiin. "Hei neitiseni, nyt kaikki jalat maahan!" Luna sanoi korottaen ääntään.

 Elsa oli iloinen, kun hänen ruunansa oli niin kiltti ja tottelevainen! Se ravasi pitkin ja kevyin askelin, ja se kuunteli pienimpiäkin apuja mitä sen selässä istuva emäntä antoi.

Onglemat taas alkoivat, kun Luna nosti laukan.. Lillan heittelehti minne sattuu! Luna istui tamman selässä hiljaa myötäillen sen liikkeitä. Aikaansa riehuttuaan Lillan rauhoittui, ja se alkoi kuuntellemaan Lunan apuja.

 Maneesilta palattuaan, sisarukset lähtivät ajamaan tammoilla.
-"Mitä me tehdään Lillanin kanssa?" Luna kysyi siskoltaan.
-"En minä vain tiedä.. Tammat osaavat olla tuollaisia mutta nykyään se on ihan mahdoton.." Elsa vastasi.
-"Nii-in.. Soitan tallilta eläinlääkärille, että hän tulisi tarkistamaan ettei sillä olisi mitään kipuja, jotka aiheuttaisivat tuon käytöksen.." Luna sanoi.

 ----------------------------------------
Aikaisin seuraavana aamuna, Luna lähti viereiselle maastoradalle Stormin kanssa. Ori toimi aivan loistavasti, ja myös Luna nautti ratsastuksesta suuresti.

Ensimmäiseksi esteeksi Luna valitsi mäkibanketti alas. Banketille saavuttiin laukassa pientä mäkeä pitkin. Storm höristi korviaan, ja se lisäsi vauhtia mitä lähemmäs bankettia päästiin. Luna joutui jarruttelemaan orinsa vauhtia, sillä hän ei halunnut että alashypyssä sen etujalat pettäisivät alta.

Toinen este oli matalahko kivieste, joka ylittyi tosi sujuvasti! Kiviesteeltä lähti pitkä ja kaareva linja kolmoselle, eli autonromulle. Lunaa hieman hirvitti esteen leveys, mutta Storm ei edes kahta kertaa epäillyt vaan ylitti esteen leikiten!

 Luna hyppi orinsa kanssa pitemmän aikaa radalla. Viimeiseksi hypyksi hän valitsi helpon aitaesteen. Ori ei missään nimessä näyttänyt mitään väsymisen merkkejä, se vain painoi menemään!
Luna oli todella tyytyväinen kasvattiinsa! Hän alkoi kehittämään mielessään jo ajatusta osallistua ensi keväänä kisoihin.

Tallilla Elsa teki jotain, mikä oli hänelle hyvin epätyypillistä! Hän lainasi Eccerille O'boyn estesatulaa, ja laittoi sille suojat jalkoihin. Itselleen Elsa puki turvaliivin ja kypärän. Hän aikoi mennä maneesille hyppäämään pieniä esteitä, jotta Eccer saisi hieman vaihtelua.

Eccer suorastaan nautti päästessään hyppäämään matalia esteitä! Se ravasi reippaasti, ja hyppäsi todella pehmeästi. Esteammoinen Elsakin alkoi vähitellen rentoutumaan ruunansa selässä, Hän pääsi jyvälle hyppäämisestä, ja lopulta jopa nautti siitä! Vaikka pomput olivat pieniä, niin silti hän oli todella ylpeä uskallettuaan edes lähteä moiseen puuhaan!

Lunakin saapui Luciuksen kanssa hyppäämään.
Hetken jo harjoiteltuaan, Elsa keräsi rohkeutensa, ja aikoi hypätä pienen okserin. Hän puristi tiukkaa ohjista ja Eccerin harjasta. Vapisevin käsin hän käänsi Eccerin kohti estettä, ja puristi pohkeillaan ruunansa kylkiä.
Eccer hyppäsi matalan esteen isolla loikalla! Elsa nautti siitä yhdestä pienestä esteestä todella paljon, ja he hyppäsivätkin samaisen esten yli moneen otteeseen!

"Mahtava poika! Tiesin että voin luottaa sinuun!" Elsa sanoi ruunalleen ja halasi sitä tiukasti.

Illemmalla sisarukset söivät iltapalaa. He alkoivat pohtimaan, että mitä erilaista he voisivat välillä tehdä.
"Lähdetäänkö syksyn tullen pienelle vaellukselle?" Luna kysyi innokkaasti.
"Vielä kysyt! Mahtava idea!" Elsa vastasi.