Pieni harmaa..

Yön aikana nousi pakkanen, sekä alkoi sataa lunta. Hevoset nukkuivat lämpimässä tallissa, omissa karsinoissaan.

 Aikaisin aamulla eräs nainen tuli hakemaan Lillanin uuteen kotiin. Elsa heräsi aamutalliin, ja samalla hän luovutti tamman uudelle omistajalle.

Elsa loimitti kaikki hevoset, ja päästi ne tarhoihin. Pieni pakkanen teki hevosista tavallista virkeämpiä.

Euforia ja Salsa tarhailivat samassa aitauksessa. Pelkkä Salsan läsnäolo rentoutti Euforian stressaantunutta mieltä. Tamma oltiin kotonaan tarhattu aina yksin, sillä sen omistaja pelkäsi toisten hevosten kiusaavan sitä. Varovainen tamma kun ei uskaltanut laittaa muille hanttiin yhtään. Tarhassa se seurasi Salsaa kuin pieni varsa emoa.

Suurin osa hevosista vietti vapaapäivää. Elsa ja Luna kävivät kuitenkin ratsastamassa molemmat yhdet hevoset. Elsa lähti tutkimaan maastoreittejä Salsan kanssa, kun Luna lähti Luciuksen kanssa maastoesteille.

Luna oli alkanut miettimään Luciuksen tulevaisuutta. Siitä tulisi hyvä estehevonen, jos jollakulla vain olisi aikaa ja malttia treenata sitä tarpeeksi. Orilla oli talenttia vaikka mihin, mutta se teki siltä pyydetyt asiat vain miten tahtoi ja milloin tahtoi. Joskus Luna menetti hermonsa hevoseen, kun se ei hypännyt pienintäkään estettä kun herra itse ei halunnut. Joskus taasen se hyppäsi kevyesti yli puoltatoista metriä.
"Nyt lopetan tämän murehtimisen!" Luna ajatteli, ja ohjasi Luciuksen ensimmäiselle esteelle.

_______________________________________________________________________________

Elsa  lupautui taas tekemään aamutallin. Hän oli juuri antamassa hevosille päivän ensimmäistä heinäsatsia, kun pihaan ajoi auto traileri perässään. Elsa kiiruhti pihalle katsomaan, mitä siellä oikein tapahtui. Autosta astui ulos vihainen mies naama punaisena.
"Voinko auttaa jotenkin?" Elsa kysyi hieman arastellen.
"No kyllä voit! Vie tämä tamma hiiteen!" Mies tuhahti, ja rämäytti trailerin takaluukun auki.
Trailerista syöksähti ulos hyvin pelokas harmaa tamma. Mies paiskasi tamman ohjat Elsalle, ja jatkoi matkaansa nopeasti eteenpäin.

Elsa taluutti pelokkaan tamman talliin. Sillä oli kaikki varusteet päälllä, eikä ollenkaan loimia vaikka oli kova pakkanen. Tammalla oli suussan todella vahvat kuolaimet, ja sen suupielet olivat auki. Elsa antoi tamman haistella itseään. 

Elsa riisui tamman varusteet, laittoi sille riimun päähän ja loimen selkään. Hevosesta huomasi heti, ettei se ollut saanut huomiota pitkään aikaan. Se tunki päänsä Elsan syliin, eikä sillä ollut kiire mihinkään...

"En tiedä edes nimeäsi.. No, kutsun sinua ainakin väliaikaisesti Pantheraksi." Elsa kuiskasi tamman korvaan...